Vastuullisuus rakentuu arvoketjussa

Webinaaritallenne aiheesta katsottavissa täällä.

Läpinäkyvyys ja huolellisuusvelvoite

Vastuullisuuden juurruttaminen monimutkaisiin toimitusketjuihin vaatii huolellisuutta ja jatkuvaa arviointia. Yrityksen on tunnistettava ja ymmärrettävä toimintansa positiiviset ja negatiiviset vaikutukset läpi koko arvoketjun. Tämän huolellisuustutkinnan (due diligence) keskiössä on erityisesti ihmisoikeuksiin ja työvoimakäytäntöihin liittyvien riskien tunnistaminen. 

Suomessakin on ilmennyt tapauksia, joissa ulkomaalaista työvoimaa on kohdeltu epäeettisesti tai työehtojen vastaisesti esimerkiksi siivous- ja meriteollisuuden alihankintaketjuissa.

Vaikka yrityksillä on sopimukset kunnossa, on kyettävä osoittamaan käytännössä, miten yhteistyökumppanit ja heidän alihankkijansa todella toimivat. Ei riitä, että oletetaan kaiken olevan hyvin, vaan on oltava aktiivinen ja seurattava alihankintaketjun toimintaa. Valjasta myös henkilöstön korvat ja silmät mukaan ja pidä huolta, että oma yrityskulttuuri sallii epäkohtien esiinnostamisen.

Epäeettinen toiminta, johon ei puututa, aiheuttaa mittavan mainehaitan, jolla on laskettavissa oleva hintalappu. Yrityksen on kyettävä ennakoimaan monenlaiset sosiaaliset ja eettiset riskist. Ne ovat usein sokea piste perinteisissä riskikartoituksissa, joissa helposti luotetaan liikaa omiin sopimuksiin ja unohdetaan inhimilliset tekijät.

Vaikuttamalla yhteiseen kilpailuetuun

Vastuullisuusdirektiivien ulottuessa yhä syvemmälle toimitusketjuihin pk-yrityksiltä odotetaan myös kykyä osoittaa vastuullisuuttaan vaikkei yritys olisikaan suoraan raportointivelvollisuuden piirissä. Yrityksen tulee konkreettisesti osoittaa, että se tuntee oman hankintaketjunsa toiminnan.

Pienemmälläkin yrityksellä on keinoja vaikuttaa tässä arvoketjussa sekä alaspäin että ylöspäin. Tärkeintä on tunnistaa muutosvoiman vipuvarren mitta ja paksuus omissa liikesuhteissa. Jos yrityksellä on merkittävä liiketoimintasuhde ja todellista vaikutusvaltaa siinä, sen on aktiivisesti vähennettävä havaittuja riskejä ja pyrittävä muuttamaan ei-vastuullisen kumppanin toimintaa. Jos taas liikesuhde ei ole kriittinen eikä havaittuihin ongelmiin kehotuksista huolimatta puututa, voi olla yksinkertaisin ratkaisu lopettaa kyseinen liikesuhde. Vaikutusvoima ei aina ole kovaa sopimusvoimaa. Se voi olla myös tuntemiseen ja henkilösuhteeseen perustuvaa kykyä vaikuttaa toiseen. 

Vaikutusvoimaa on markkinaan ja kysyntään vaikuttaminen. Pienet yritykset voivat rakentaa yhteistä kilpailuetua isompien kumppaneidensa kanssa. Tässä neljä toimintamallia nousee esiin:

1. Auta kumppanisi kestävyyttä sitä edistävillä innovaatioilla. Tarjoamalla proaktiivisesti uusia ratkaisuja, jotka edistävät vaikkana hiilipäästöjen vähentämistä tai kiertotaloutta, pk-yritys vastaa globaaliin megatrendiin joka taas ajaa esim. isoa päämiestä. Kyky auttaa kestävämmillä ratkaisuilla tekee yrityksestäsi tärkeän kumppanin.

2. Tarjoa kriittistä tietoa. Kyky tuottaa ja tarjota luotettavaa dataa omista tuotteista ja palveluista, kuten hiilijalanjäljestä tai alkuperästä, on yhä tärkeämpää. Tämä ennakoiva tiedonhallinta on avainasemassa myös digitaalisiin tuotepasseihin siirryttäessä sekä viherväittämien todistamisessa.

3. Asiantuntijuuden esiintuominen. Suomalaisten pk-yritysten on oltava vähemmän vaatimattomia ja tuotava esiin omaa syvää asiantuntijuuttaan. Aktiivinen osallistuminen julkiseen keskusteluun ja sidosryhmätyöhön antaa pienillekin yrityksille äänen sekä muokkaa toimialan normeja. Tämä viestintä on “pitkää peliä” jossa asiantuntijuus rakentuu ajan kanssa.

4. Proaktiivinen toiminta. Resurssien niukkuudesta huolimatta on uskallettava panostaa kestävyyttä edistäviin kokeiluihin ja pilotteihin yhdessä muiden kanssa. Odotteleva strategia ei kannata, vaan on lähdettävä rohkeasti etsimään uusia ratkaisuja yhdessä kumppaneiden ja verkostojen kanssa.

Kyky vakuuttaa vastuullisuudella on yrityksen brändityön keskeinen osa. Kun yritys kirkastaa arvoperustansa, tuo esiin sekä vahvistaa asiantuntijuuttaa myös ulkoisilla varmennuksilla ja toimii proaktiivisesti, on tuloksena kestävää mainetta, jolla on kiistaton arvo koko arvoketjulle. Tämän arvon saavuttaminen ja ylläpito edellyttää jatkuvaa kuuntelua, dialogia ja rohkeutta lähteä yhdessä kohti muutosta.