Kestävyystietojen kerääminen yrityksessä

Blogin sisältö on koostettu aloita kestävyystietojen kerääminen -webinaarin pohjalta. Syvemmälle aiheeseen pääset katsomalla webinaarin tallenteen täältä.

1. Tavoitteiden ja mittareiden määrittäminen

Kestävyystietojen kerääminen alkaa tavoitteiden asettamisella ja olennaisten mittareiden tunnistamisella. Olennaisuusanalyysi tai kaksoisolennaisuusanalyysi ovat lähtökohta. Tyypillisiä kestävyysmittareita PK-yrityksille ovat:

• Ympäristö: hiilijalanjälki, jätteen määrä, kierrätysaste

• Sosiaalinen vastuu: työtapaturmat, henkilöstön sukupuoli- ja ikäjakauma, koulutukseen käytetty aika

• Hallinto: tärkeimpien alihankkijoiden tunnistaminen, toiminnan eettinen ohjeistus, ilmiantokanava

On tärkeää muistaa, että mittarit ovat aina kontekstiriippuvaisia. Määritä omat tavoitteesi ja mieti, miten voit mitata niissä etenemistä sekä mihin mittareihin sinun on mahdollista saada dataa.

2. Tietolähteiden tunnistaminen

Kestävyystietojen kerääminen vaatii erilaisten tietolähteiden hyödyntämistä. Tietoa tarvitaan useista eri lähteistä, sillä vastuullisuus läpäisee koko liiketoiminnan. Tietolähteitä voivat olla:

• Järjestelmät: taloushallinto, HR, ERP, työterveys

• Toimittajat: jätehuolto, sähkö, vesi, tavarantoimittajat

• Ihmiset: vastuullisuuteen liittyvät liiketoiminnan muutokset,  apahtumat ja -toimenpiteet

• Hiililaskenta: erilaiset laskentapalvelut

• Mittarit ja sensorit: energiatehokkuus, polttoaineen kulutus

Tiedon hallinta ja laadunvarmistus ovat keskeisiä tekijöitä. Varmista, että tieto on vertailukelpoista vähintään parilta vuodelta ja että se on tallennettu asianmukaisesti.

3. Henkilöstön ja sidosryhmien sitouttaminen

Kestävyystyön onnistuminen edellyttää henkilöstön ja sidosryhmien sitoutumista! Tärkeimmät sidosryhmät selviävät olennaisuusanalyysin kautta. Henkilöstön sitouttamisessa auttavat:

• Yhteisesti asetetut tavoitteet

• Yhdessä tunnistetut indikaattorit

• Tulosten jakaminen ja vuorovaikutus

Olennaisuusanalyysi edellyttää sidosryhmien osallistamista. Raportoinnissa tulee kuvata, miten olennaisuudet tunnistettiin ja miten prosessiin osallistuttiin.

Lopuksi vielä

Kestävyystietojen kerääminen ja niistä johdettu raportointi ovat jatkuva prosessi, joka kehittyy ajan myötä. Tärkeintä on aloittaa ja edetä vaiheittain kohti kattavampaa ja laadukkaampaa kerätyn datan hyödyntämistä. Näin yritys voi osoittaa sitoutumisensa vastuullisuuteen ja vastata sidosryhmien kasvaviin odotuksiin.

Ota askel kohti vastuullisempaa liiketoimintaa! Meistä saat jeesiä kestävyystietojen keräämiseen yrityksessäsi.

Ps. Hämmentääkö kestävyysdatan moninaisuus ja hajanaisuus? Kaipaatko tietoarkkitehtuuria kestävyystiedollesi? Etsimme asiakaspilottia kestävyysdatan tiedon mallintamiseen eli päätason data-arkkitehtuurin toteutukseen. Mallinnus tuottaa ymmärryksen siitä, mitä kaikkea olennaista kestävyysdataa yrityksesi tulee kerätä, missä muodossa ja miten sekä antaa vastauksia mm. milloin ja miten voit vastata sidosryhmiesi yhä kompleksisempiin kestävyyysdatapyyntöihin. Tuotamme kanssasi konsultointityönä näkemyksen, siitä millainen on yrityksellesi sopiva kestävyysdata-arkkitehtuuri sekä mikä on yrityksesi valmiustaso tarvittavien teknisten ratkaisujen haltuunottoon (esim. kasvihuonepäästödatan hallinta). Jos kestävyysdata-arkkitehtuuri puhuttelee, ota yhteyttä Outiin.