vastuullisuus

Viisi huomiota yrityksen vastuullisuustyön käynnistämiseen

Miten suomalainen pk-kenttä käsittelee vastuullisuutta

15.12.2022

Toteutimme vuonna 2022 useamman kyselyn suomalaiselle pk-sektorille, jotta saisimme luotua kokonaiskuvaa miltä näyttää yritysten vastuullisuustekeminen. Keskityimme yrityksiin, joilla oli jo toimintahistoriaa eivätkä ne olleet ns. syntyneet vastuullisiksi (born sustainable).

Lähdetään ensin perusteista. Meille vastuullisuus tarkoittaa, että yritys ylittää normien ja lakien velvoitteet ja tuottaa niitä laajemmin yhteiskunnallista hyvää kestävällä tavalla. Vastuullisuuden ytimessä on kestävä kehitys. Sen nykymääritelmissä yritysten ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys nivoutuvat yhteen, toteutuen planetaaristen rajojen sisällä. Myös kestävyyden ns. donitsimallissa kestävä talous on väline sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen.


Kartoitustemme pohjalta seuraavat nousevat esiin:

1. Edelleen monelle yritykselle vastuullisuus ja kestävyys ovat lähinnä vain ympäristö- ja ilmastotekoja.

Ympäristövaikutusten ja hiilijalanjäljen laskeminen voi olla riittävän selkeä tapa tarkastella yrityksen vastuullisuutta. Pienentämällä jalanjälkeä tehdään vähemmän haittaa. Teknologia kehittyy ja se auttaa yrityksiä ja kokonaisia tuotantoketjuja vastuullisemmiksi. Ympäristönäkökulma on edelleen erinomainen paikka aloittaa yrityksen kestävyyden tarkastelu. Se on kuitenkin vain yksi näkökulma kestävyyteen, joka on helppo jättää huomiotta, jos yritys tuottaa vaikkapa vain digitaalisia palveluja. 

2. Sosiaalisen vastuun tulisi olla laajempi asia kuin vastuu omasta henkilöstöstä.

Suomalainen yritys pitää huolta omistaan. Lähes jokaisessa kohtaamassamme yrityksessä tunnistetaan henkilöstöltä - ja potentiaalilta henkilöstöltä - tuleva paine viestiä yrityksen kyvystä pitää huolta ihmisistään. Yrityksen rooli toimijana yhteiskunnassa sen sijaan on usealle pk-yritykselle toissijaista. Ei tunnisteta niitä verkostoja ja linkityksiä, joiden kautta yritys kytkeytyy laajemman yhteiskunnallisen kestävyyden tuottajaksi. Esimerkiksi ei nähdä oman yrityksen toimintaa ja vaikuttamisen paikkoja yhdistyksissä tai yhteisöissä tai linkitetään tämä vain suoraviivaiseen sponsorointiin ja hyväntekeväisyyteen, jotka mahdollistuvat niinä hyvinä vuosina. Moni yritys kytkeytyy kuitenkin toiminnallaan esim. yhteiskunnan vakauden ja demokratian ylläpitoon tai voi aktiivisesti auttaa ehkäisemään syrjäytymistä tai edistää ihmisoikeuksia. Sosiaalisen vastuun laajentaminen on nimenomaan tämän lisäarvon mahdollisuuksiin heräämistä ja aktiivista toimintaa siinä, ei vain henkilöstön hyvinvointia. 

3. Vastuullisuus näyttäytyy enemmän riskienhallintana kuin liiketoimintamahdollisuutena.

Vain muutama kartoittamamme pk-yritys tuntuu aktiivisesti suhtautuvan kestävyyteen liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuutena. Vastuullisuutta ohjataan useimmiten mm. ohjausryhmillä ja auditoinneilla. Ovatko nämä paikkoja, joissa syntyy uusia innovaatioita markkinoille? Ehkä, jos niiden keskusteluun otetaan mukaan uusia näkökulmia ja sidosryhmiä. Jos vastuullisuutta tehdään vain pakon edessä, riskejä kartellen, voivat innovatiivisemmat markkinatoimijat paahtaa ohi. Haluamme painottaa, että kestävyysmurros on mahdollisuus jokaiselle yritykselle. Siihen tarttuminen voi tarkoittaa, että vastuullisuusohjausryhmän sijaan yrityksen tulisi etsiä itselleen täysin uudenlaisia keskustelukumppaneita tunnistaakseen liiketoimintamahdollisuuksia. 

4. Päämiehet ja asiakkaat kirittävät, mutta rahoittaja määrittää

Suomalaisen pk-sektorin vastuullisuutta ajaa erityisesti isompien päämiesten ja asiakkaiden tuottama paine vastuullisemmin tuotteille ja palveluille. Päämiehen ohjeistukset ovat monelle liiketoiminnan edellytys. Toisaalta, varsinainen ESG paine saattaakin tulla jo nyt ja lähitulevaisuudessa yhä varmemmin rahoittajalta. Institutionaaliset rahoittajat, EU ja julkissektori, pankit - kaikki nämä implementoivat jo nyt ESG-raportoinnin velvoitteita sijoituskohteille. Voi siis olla, että asiakasta varten edellytetään tietyllä lailla määritettyä vastuullisuutta ja rahoittajaa varten toisella lailla raamitettua. Pelkona on, että eri osastoilla tehdään päällekkäistä työtä ja vastuullisuutta ei johdeta kokonaisuutena. Siitä tulee siiloutunutta. Pientä yritystä mietityttää koko tämän raportointihomman kannattavuus. Tulee helposti mieleen ajatus,voisiko tähän viidakkoon astua jotenkin fiksummin.

5. Vastuullisuutta osataan ehkä raportoida, mutta osataanko mitata?

Pörssilistatuissa yritysten johdossa osattiin jonkin verran kertoa, millä viitekehyksellä yritys mahdollisesti teki vastuullisuusraportointiaan. YK:n kestävän kehityksen viitekehys (SDG) sekä Global compact -aloite mainittiin, ja joku osasi kertoa raportoinnin pohjautuvat Global Reporting Initiative -standardiin. Monelle päättäjälle riitti ymmärrys siitä, että raportointia heillä tehtiin, viis kehikoista. Tokihan niitä on ehkä hiukan liian monta. Mitä pienemmästä yrityksestä oli kyse sitä heikommin raportoinnin kehikoitakaan osattiin mainita.

Me haluamme puolestamme kysyä: Tehdäänkö yrityksessäsi vastuullisuus- ja kestävyystekoja kulunutta vuotta kuvaavaa raporttia vai parempaa tulevaisuutta varten? Ja jos vastauksesi on tulevaisuus, mistä tiedät että olette etenemässä tavoiteltuun, kestävämpään suuntaan? 

Jokainen pienikin yritys voi tunnistaa omasta toiminnastaan konkreettisia, mitattavia kestävyyden etenemisaskeleita. Halutessasi nämä askeleet voidaan viedä eri viitekehyksiä tukevaan muotoon, jolloin kestävämpää tulevaisuutta johdetaan yritykselle sopivilla mittareilla ja raportointi tästä matkasta syntyy samalla. Kysy, niin me kerromme miten.

 

tilaa blogimme sähköpostiisi.

Inspiroidu kestävään kasvuun

Mastos Oy

Hannikaisenkatu 20

40100 Jyväskylä

tiia@mastos.fi

044 016 9249


Liity sähköpostistalle

Saat ensimmäisten joukossa
uusia eväitä kestävään kasvuun.

© 2023 Mastos Oy

Mastos Oy

Hannikaisenkatu 20

40100 Jyväskylä

tiia@mastos.fi

044 016 9249


Liity sähköpostistalle

Saat ensimmäisten joukossa
uusia eväitä kestävään kasvuun.

© 2023 Mastos Oy

Mastos Oy

Hannikaisenkatu 20

40100 Jyväskylä

tiia@mastos.fi

044 016 9249


Liity sähköpostistalle

Saat ensimmäisten joukossa
uusia eväitä kestävään kasvuun.

© 2023 Mastos Oy